Pääkirjoitus: Saksan vaalitulos tuo kovaa oppia päättäjille

AfD eli Vaihtoehto Saksalle -puolue otti Saksi-Anhaltin osavaltiovaaleissa ylivoimaisen vaalivoiton – tulos on kohauttanut ympäri Eurooppaa. Maahanmuuttajavastaisuudella ratsastava puolue nousi lähes 44 prosentin kannatuksellaan Saksi-Anhaltin parlamentin ylivoimaisesti suurimmaksi puolueeksi. Saksan liittokansleri Friedrich Merzin johtama CDU -puolue kärsi osavaltiovaaleissa rajun tappion. CDU:n kannatus romahti 37,1 prosentista 18,5 prosenttiin. AfD on vahvoilla myös kahden viikon päästä käytävissä Berliinin ja Mecklenburg-Etu-Pommerin vaaleissa. Saksassa on tulosten selvittyä vaadittu liittokansleri Merzin eroa maan johdosta. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että Merz olisi lähdössä kesken kaiken minnekään: Saksan seuraavat säännönmukaiset liittopäivävaalit järjestetään vasta vuonna 2029. Merzin vallassa pysymistä puoltaa erityisesti hyvin haastava turvallisuustilanne. Saksa yrittää polkaista uudelleen pystyyn uskottavan armeijan Venäjän kasvavan uhan edessä. Samaan aikaan maassa on tapahtunut selittämättömiä hyökkäyksiä sähköverkkoja kohtaan. Leipzig-Hallen lentokentältä elokuussa löytyneestä räjähteitä sisältäneestä droonista Saksa on syyttänyt Venäjää. Saksa pyrkii rakentamaan Euroopan vahvimman tavanomaisen armeijan. Vaalivuonna 2029 Saksan tavoitteena on olla täysin valmis puolustussotaan Venäjän mahdollista uhkaa vastaan. Saksan eikä Euroopan etu ei ole uusi hallituskriisi Berliinissä juuri nyt. Saksi-Anhaltin osavaltiovaalien tulos antaa paljon pohdittavaa niin saksalaisille kuin muidenkin Euroopan maiden vallanpitäjille. Saksi-Anhaltin osavaltio perustettiin edesmenneen DDR:n alueelle vuonna 1990 Saksojen yhdistyessä. Osavaltio on Saksan mittapuulla köyhä, ja AfD on onnistunut hyödyntämään tilannetta muun muassa lupaamalla veronalennuksia ja halvempaa energiaa. Varsinainen syy järisyttävälle vaalivoitolle on kuitenkin se, että AfD on luvannut ja lupaa äänestäjille palauttavansa maahan turvallisuutta ensisijaisesti tiukalla maahanmuuttopolitiikalla, mutta myös perinteisten arvojen vahvistamisella. Maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään ympäri Eurooppaa, niin on tehty myös Suomessa Petteri Orpon (kok) hallituksen toimesta. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, se on vastausta maahanmuuton ongelmiin ja kiristyksiä pitääkin tehdä. AfD:n eli Vaihtoehto Saksalle -puolueen osalta iso ongelma onkin, että maahanmuuttokriittisyyden ohella samassa paketissa tulee Venäjä-myönteisyys. Puolue vaatii muun muassa Venäjän vastaisten energiasanktioiden purkamista, jotta Saksa saisi jälleen edullista fossiilista energiaa. Ukrainan AfD jättäisi Venäjän armoille. Ennen nousuaan liittokansleriksi Friedrich Merz uhitteli puolittavansa AfD:n kannatuksen tiukentamalla maahanmuuttopolitiikkaa. Sitä Merzin hallitus onkin tehnyt, mutta AfD:n kannatukseen se ei ole vaikuttanut, päinvastoin. Maahanmuuttokriittisyys on AfD:n ydin, ja kun se asiaa nousee politiikan keskiöön, se hyödyttää AfD:tä. Tilanne on pirullinen Merzille. Liittokansleri tietää, että maahanmuuttosääntöjä pitää kiristää, mutta samalla näyttää nousevan Venäjän myötäilijöiden suosio. Maanantaina Merz sanoi, että Saksa tarvitsee nyt perustavanlaatuisia muutoksia. Liittokansleri vakuutti olevansa valmis tekemään ne ja perustelemaan ne äänestäjille paremmin. 'Esittelen myöhemmin suunnitelman, miten meidän pitäisi toimia tulosten suhteen'. Jos ja kun Merzin tavoitteena edelleen on AfD:n patoaminen, suunnitelma voisi hyvinkin olla: tiukemman maahanmuuttopolitiikan jatkaminen, mutta erityisesti uuden yhteiskuntasopimuksen tekemistä saksalaisten kanssa. Se tarkoittaisi ennen muuta saksalaisen teollisuuden laittamista kuntoon. Saksi-Anhaltissakin äänestäjämassat ovat vyöryneet AfD:n taakse, koska ihmiset kokevat, ettei poliittinen eliitti kuuntele heitä. Nyt Merz ainakin taatusti kuuntelee.