Koulukiusaaminen voi alkaa harmittomalta näyttävästä jutusta – tutkija kertoo, mihin aikuisen pitäisi puuttua

Kaveriporukan läpät ja leikkipainit voivat näyttää aikuisesta tavalliselta lasten ja nuorten välisiltä jutuilta. Niissä voi kuitenkin alkaa rakentua asetelmia, jotka myöhemmin johtavat ulossulkemiseen, häirintään tai väkivaltaan. Oulun yliopiston nuorisotutkimuksen professori Tuija Huukin mukaan kiusaamiseen herätään usein vasta silloin, kun loukkaava toiminta on jo jatkunut pitkään. Sitä ennen ryhmässä on voitu vähätellä, kiusoitella tai jättää joku ulkopuolelle. Lue myös: Äiti epäilee somessa: Pipsa Possun katsominen aiheutti lapselleni tämän – Kiusaaminen ei synny tyhjästä. Sitä edeltävät usein pienet, mutta merkitykselliset tilanteet, joissa lapset ja nuoret alkavat arvottaa, vertailla ja sulkea toisiaan ulkopuolelle. Juuri näihin hetkiin pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, Huuki kertoo. Lue myös: Marikan ekaluokkalainen ehti jo tunnin verran ihmetellä, että onpa tämä koulu vaikeata – sitten selvisi käsittämätön juttu Varhaiset merkit eivät aina näytä vakavilta. Aikuinen ei välttämättä tunnista tilannetta sellaiseksi, johon pitäisi puuttua. Huuki haastaa myös käsityksen, jonka mukaan kiusaaminen johtuisi ensisijaisesti tietyistä kiusaajista. Tavallisetkin lapset ja nuoret voivat tietyissä olosuhteissa alkaa vahingoittaa toisiaan, erityisesti silloin, kun ryhmän suhteet jäävät ilman aikuisen ohjausta. – Kyse on usein olosuhteista, joissa tavalliset lapset ja nuoret alkavat sulkea toisia ulkopuolelle. Siksi ratkaisu ei löydy syyllisten etsimisestä vaan turvallisempien ryhmäsuhteiden rakentamisesta, Huuki painottaa. Tutkijan mukaan aikuisen ei pidä odottaa, että tilanne täyttää kiusaamisen viralliset tunnusmerkit. Huomiota pitäisi kiinnittää jo ensimmäisiin merkkeihin epätasa-arvosta, ulossulkemisesta ja loukkaavasta vuorovaikutuksesta. Tähän perustuu Huukin ja lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren kehittämä Pisarapuuttumisen menetelmä. Siinä aikuinen tarttuu hankaliin tilanteisiin heti niiden ilmetessä. Tarkoituksena on vahvistaa lasten ja nuorten vuorovaikutustaitoja arjen tilanteissa ja ehkäistä ongelmien kärjistymistä. Tutkimusryhmän havainnot perustuvat yli kahden vuosikymmenen aikana kerättyihin aineistoihin. Lasten ja nuorten suhteita on tutkittu muun muassa havainnoimalla, haastattelemalla ja kyselyillä. Havaintoja on koottu vuonna 2026 julkaistuun tietokirjaan Pisarapuuttuminen: Työväline kiusaamisen ehkäisemiseksi.