Varautuminen ja huoltovarmuus ovat sanoja, jotka ovat alkaneet toistua suomalaisessa julkisessa keskustelussa. Ne ovat yleistyneet ennen kaikkea epävarman geopoliittisen tilanteen vuoksi, mutta varautumisella tarkoitetaan muutakin.
Laitilan kylissä ollaan kiinnostuneita siitä, miten kylät voisivat varautua poikkeustilanteeseen. Tämä kävi ilmi, kun Leader Ravakka kutsui kylät koolle keskustelemaan asiasta. Tapahtuma liittyi Ravakan Varaudumme älykkäästi maaseudulla -hankkeeseen, joka jatkuu ensi kesään asti.
Poikkeustilanteita voi olla hyvin monenlaisia. Esimerkiksi ne voivat liittyä talousveden jakeluun, sähkökatkoksiin tai tulipaloihin. Kun hätä on suurin, on tärkeää, että apu on lähellä. Siksi myös kylillä on hyvä olla varautumissuunnitelma. Tällöin ei tarvitse hädän keskellä alkaa organisoida apua alusta asti vaan voidaan nojata ennaltasuunniteltuihin ohjeisiin.
Varautuminen ei ole vain ohjeiden laatimista vaan voi edellyttää investointeja. Ravakan hankkeen myötä kyläyhdistyksillä on mahdollisuus hankkia yhteiseen käyttöön esimerkiksi aggregaatti.
Tiedonkulku on aivan keskeinen osa hätätilanteissa toimimista. Kylissä täytyy miettiä, miten tieto kulkee kylän sisällä ja kylän ja kaupungin välillä. Esimerkiksi kylän sisäinen viestiryhmä on loistava tapa välittää tietoa asukkaiden kesken, mutta yhdistyksissä pohditaan myös kyläradioiden hankkimista siltä varalta, etteivät puhelimet jostain syystä toimi.
Varautuminen ei ole pahimman pelkäämistä vaan viisasta ennakointia. Lisäksi prosessi vahvistaa yhteisöllisyyttä, joka on kylien tärkein voimavara niin arjen kuin poikkeustilanteidenkin keskellä.
Hanna Hyttinen
hanna.hyttinen@laitilansanomat.fi
(0)Comments