Analyysi: Paljastavatko heikentyneet Pisa-tulokset, että suomalainen sisu on vaarassa kadota?

Kun haastattelin Suomen kansallista tutkimusjohtajaa Arto K. Ahosta tuoreista Pisa-tuloksista, teki ensin mieli kyseenalaistaa koko tutkimus. Pisa-testin lopputulos ei vaikuta viisitoistavuotiaan kouluarvosanoihin mitenkään. Jos on yhtään keskustellut teini-ikäisten kanssa, ymmärtää, että nuorella saattaa olla Pisa-testin äärellä motivaatio hakusessa. Testin tekemisestä kun ei edes makseta mitään. Pisa-tutkimuksesta löytyykin kysely motivaatiosta ja asenteesta. Kaksi tuntia kestävän testin päätteeksi nuorilta kysytään suoraan, kuinka tosissasi vastasit tässä testissä. Nuorilta kysytään myös, kuinka tosissasi yrittäisit siinä tapauksessa, että testi sittenkin vaikuttaisi myös kouluarvosanoihin. Suomalaisnuorilla luonnontieteiden pistemäärien vaihtelusta peräti neljätoista prosenttia selittyi Ahosen mukaan yrittämisen tasolla. Muissa OECD-maissa vastaava osuus oli keskimäärin vain kolme prosenttia. Osuus on suomalaisilla vain kasvanut aiempaan verrattuna. Pisa-tutkimukseen ei tarvitse valmistautua millään tavalla. Ajatus on, että kokeessa pärjäisi niillä kyvyillä ja taidoilla, jotka ovat normaalissa elämässäkin käytössä. Entä minkä juuri suomalaisella on ajateltu olevan aina luontaisesti mukana? Sisun! Pisa-tutkimuksen kysymys sinnikkyydestä aiheuttaa huolta suomalaisen supervoiman hiipumisesta. Kun nuorilta kysyttiin, jaksatko jatkaa tehtävän loppuun, vaikka siinä tulisi eteen haasteita, vain 41 prosenttia ilmaisi jaksavansa. Toisin sanoen yli puolet nuorista löisi hanskat tiskiin saman tien. Tämä heijastuu suoraan myös koulutyöhön ja oppimiseen, ja se on yhteiskunnallisesti aika iso kysymys. Toisaalta kannattaa luottaa dataan. Kaksituntisessa kokeessa lokitietoja verrattiin ensimmäisen tunnin oikeiden vastauksien määrää toisen tunnin oikeiden vastauksien määrään. Ero ei ollut merkittävä. Pisa-tutkimuksen ensituloksissa arvioidaankin, että itse arvioidun sinnikkyyden vähäisyys ei käynyt ilmi koetilanteessa. Nousiko nuorten vastauksista siis sittenkin suomalainen vaatimattomuus? Suomi on yhä OECD-keskitasoa parempi kaikissa kolmessa Pisan päätutkimusaiheissa eli matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä. Etumatka on kuitenkin kaventunut rajusti: esimerkiksi luonnontieteissä etu OECD-keskiarvoon oli parhaimmillaan 63 pistettä. Vuonna 2015 ero oli kuroutunut 38 pisteeseen. Vuoden 2025 tutkimuskerralla eroa on enää 22. Suomen osaaminen on pudonnut kymmenessä vuodessa enemmän kuin useimmissa OECD-maissa. Koulujen sisäiset oppimiserot ovat kasvaneet ennätystasolle, ja lukutaidon taso jatkaa laskuaan. Harmittelemme kollektiivisesti Pisa-kisassa putoamista. Mutta millä saataisiin Suomi jälleen teinineroja täyteen? Opettajilla on käytännön vinkkejä, mutta viestit eivät kentältä aina kuulu päättäviin elimiin asti. Monet keinot myös maksavat rahaa. Luonnontieteissä iso muutos alakoululaisten opetuksessa koettiin kymmenen vuotta sitten, kun ympäristöoppi niputti viisi oppiainetta samaan oppiaineeseen. Fysiikka, kemia, biologia, maantiede ja terveystieto muodostavat nyt yhden oppiaineen. Tamperelainen biologian ja maantiedon opettaja Vesa Suomalainen Tesoman koulusta kertoi huomanneensa, että näissä aineissa uusien seitsemäsluokkalaisten perusosaaminen on heikentynyt selvästi muutoksen myötä. Toisaalta muun muassa Tampereella ympäristöopissa käytetään ainoastaan digitaalista oppimateriaalia, mikä sekin saattaa opettajan mukaan selittää osaamisen heikentymistä. Moni nuori lahjakas luonnontieteellis-matemaattiselle linjalle hakeutunut nuori valitsee mieluummin kynän ja vihkon, opettaja sanoi haastattelussa. Syksyn 2025 puhelinkielto ei vielä näy Suomen tuloksissa. Siitä ei kannata kuitenkaan odottaa varmaa sateentekijää, sillä Pisa-tutkimuksen vertailut puhelinkielloista verrokkimaissa tuottavat ristiriitaisia tuloksia. Tällä tutkimuskerralla hätkähdytti, että hyvä sosioekonominen tausta ei enää suojaakaan osaamisen laskulta. Osaamisen heikkeneminen kohdistui erityisesti ylimpään sosioekonomiseen neljännekseen. Sitä voi Arto K. Ahosen mukaan selittää sekin, että alin neljännes on jo niin alhaisella tasolla, ettei putoamista voi enää tapahtua. Toisaalta käy väistämättä mielessä, että puhelimesta alati virikkeitä syöttävä Tiktok ja muu ruuduilla houkuttava, aivoja rappeuttava brainrot koukuttaa nuoret tasapuolisesti vanhempien koulutustaustasta tai tulotasosta huolimatta.